Tulihan se sieltä. Aika stressi ja kaaos mutta ehkä maailman suloisin tyttövasikka! Vai mitä?
Tyyppi näyttää ihan Mustanaamiolta! Ja joo, ei ollutkaan sitten lihasonnilla siemennetty... En tajua mistä olin saanu päähäni että vasikka on norsun kokoinen ja se poikiminen on taatusti hankala. Koko yö meni Iltaa kytätessä ja odottaessa, mies kävi jo kerran kattomassakin kun oli niin levottoman oloinen. Aamulla aivan raatona navetalle kun sen mitä ei poikimista stressannut niin sai valvoa kiukkuisen ipanan kanssa. Ihana uhma. Myös keskellä yötä.
Aamun aikana Ilta kävi makuulla ja vähän supistikin, mutta ei MITÄÄN. Tyypilliseen tyyliini aloin panikoitua. (Edelleen siinä uskossa että sieltä on tulossa norsun kokoinen lihavasikka.) Laitoin naapurin Jokelle viestin että varaudu, jos pitää kääntää vasikkaa niin soitetaan. Hää on siinä hommassa pro. Anopille toki viestitin Kanarian lomalle että kauankotässänytvoiodottaakunmitääneitapahdu. Anoppi laittoi viestin että kokeile onko vasikka oikein päin! Öööö. Fak. Kerran oon käteni lehmän hanuriin työntäny (anteeksi edesmennyt Täry) (siis oli se elossa vielä kun sen tein) (eikä kuollut siihenkään vaikka olis varmaan halunnut) ja se oli aika hmmm... jännää. Täry oli siis poikimassa ja muistaakseni vähän yliajalla ja piti kokeilla onko joku pielessä vai tekeekö vaan jättiläiskokoista poikaa. Sillä kerralla kokeilin peräsuolen kautta tuntematta yhtään mitään. En siis tuntenut kuin löysää ja lämmintä ja jumankeega että se lantio muuten puristaa käden kuolioon! Joten tällä kerralla menin päättäväisesti suoraan "oikeasta reijästä". Miehelle sanoin kun kättäni sinne tungin että nää on kyllä niitä hetkiä kun mietin että miten hemmetissä mä jouduin tähän. Oli oma auto ja talo ja siisti toimistotyö (okei, tallia ja Vermoa ja hevosia), mutta valtaosin sisätiloissa ja studiossa. Suht pian tuli vastaan sorkat ja pääkin, ja vielä oikeinpäin. Eli kaikki siltä osin kunnossa. No, siinä vaiheessa soitin jo eläinlääkärille kun olin varma että supistuksia ei tule kunnolla ja nyt se lehmä halvaantuu ja vasikka jää puolitiehen. Taru neuvoi ystävällisesti että jos nyt vaan vedät henkeä ja annat sille kalkkia ja vähän vetoxia (supistuksia auttavaa lääkettä) ja odotat hetken. Varotti tosin että kannattaa vähän kattoa ettei kohtu tuu pihalle samalla keikalla. Kiitti. Sehän tästä vielä puuttuis.
Siinä vaiheessa totesin että se kopeloiminen käynnisti poikimisen ihan ilman eläinlääkäriäkin. Ilta meni käytännössä samoin tein makaamaan ja pihalle tuli "vesipallo" ja sorkatkin näkyi jo. No, meikäläinen urpona säntää karsinaan saksien kanssa että pitää saada vasikalle happea! Voi moro. Ei mitään järkeä. Ilta nousi ylös ja itelle järkyttävä paniikki että nyt se vasikka vasta tukehtuukin. No, en onnistunut tappamaan vasikkaa vielä siihen. Vesipallo tuli uudestaan pihalle ja tällä kertaa ulos asti. Ja taas se elikko nousi. Ja jäi kaikessa rauhassa syömään sitä pihalle tullutta limapalloa. Yyyh.
 |
| Paskakourun tyhjennys |
No, sitten en kehdannu enää häiritä anoppia vaan siirryin vakiolomittaja Markon kimppuun. Itehän sanoi että saa häiritä jos tulee jotain anopin ja appiukon loman aikana. Eikun tekstaria että kauanko tässä nyt voi odotella ettei se vasikka kuole. (Huomaako mistään etten oo ihan hirveen montaa poikimista noin niinku alusta loppuun hoitanu?) Marko vastas että tunti-pari voi mennä ja sitten pitää vaan kaivaa sorkat ja vetää kakara ulos jos ei ala tapahtua. Keskimäärin tässä vaiheessa Ilta oli kaikessa rauhassa saanut jo pään ponnistettua ulos. Ilman että sitä juuri häiritsi allekirjoittaneen falsettiin kohonnut ääni kun soitin miestä vetämään, kun sieltä nyt kuitenkin tulee se ISO lihavasikka! Joopajoo. Päätin sitten ite ottaa niistä sorkista ja minuutissa saatiin lehmän kanssa ihan kahestaan se vasikka pihalle. Ja siinä vaiheessa aloin ihmetellä että melko mustavalkoinen blondivasikaksi. Siihen nähden että ne on yleensä sellasia... No, blondeja. Tai harmaita niinku Maire koska sen emä oli pikimusta. Ja menin kansiosta toteamaan että ihan on kyllä holstein-vasikka. Ja tyttö! Jes! Eli tää söpöliini jää meille. Olis ehkä jäänyt vaikka olis ollu poikakin, niin hienon värinen! (Lisää lemmikkejä....) Tämä täysin normaali poikiminen meni siis ainoastaan anoppia, lomittajaa, naapuria ja eläinlääkäriä häiriten. Ihan perus. Mikähän suoni poksahtaa emännän päästä sitten jos joskus on joku oikea ongelma!
Eilinen menikin sitten siitä eteenpäinkin navettahommissa, pienelle ternimaidot tuttipullosta kun ei heti oikein tissiä hoksannu ja sitten saikin alottaa jo iltalypsyn. Ja sitten hajoskin paskakone. Ja hakkeenkuljetinhan meillä on ollut jo pari päivää rikki, eli lämmitys on käytännössä pois päältä ja lämmintä vettä ei tule. Pienen priorisoinnin jälkeen mies ja serkkunsa Mikko totesivat että paskaan ei viitti lehmiä (ja sitä kautta itseä) hukuttaa mutta vaatetta saa lisättyä kyllä ja jos lämmittää saunan niin ehkä tarkenee peseytyä.
Tämän päivän mahdollisti rakas tätini Tarja, lasteni varamummu, joka siis hoiti lapsia käytännössä aamusta iltaan, teki ruuat sekä meille että lapsille ja keittiökin oli meidän sählingin aikana siivottu ja tavarat uudessa järjestyksessä. En ymmärrä miten ihmisessä on sellainen virta ja voima, mutta olen siitä nyt kiitollisempi kuin ikinä.
Ja nyt hei, mikäs tolle vasikalle nimeksi?? M-vuosi eli M-alkuisia nimiehdotuksia?
