Sarjassamme erikoiset vaivat

Orvokki - kauan odotettu Jersey-vasikka kävi testaamassa
veden lämpötilan...

....Tässä kävi aika lähellä etten päässyt kokeilemaan ihan henkilökohtaisesti pötsipistintä. Olin hakemassa Joensuun nurkilta raeheinän siemeniä kun tuli puhelu että näinköhän tää yks lehmä täällä kotona puhaltuu. Eli pötsi kaasuuntuu. Eli vähän niinku ihminen söis kymmenen litraa hernekeittoa ja sit laitettais tulppa hanuriin ja jesarilla suu kiinni. Lehmä kun ei pysty oksentamaan niin se olo muuttuu äkkiä aika vekkuliksi. Jasu oli vielä jaloillaan ku pääsin kotiin ja sitä kävelyteltiin takapihalla. Eihän se kovin hyvältä näyttäny, potki mahan alle ja koitti käydä makaamaan. Lonkkaluiden molemmat puolet oli ihan pallona vaikka öljyä oli menny jo pari litraa. Laitettiin siinä sit Riinan ja poikaystävänsä Jannen kans vielä pari litraa lisää ja jäätiin odottelemaan. Yleensä se tilanne laukeaa suht nopeasti kun se öljy saavuttaa oikean paikan mutta Jasu parka oli edelleen aika tuskaisen oloinen. Soittelin eläinlääkärille joka oli sitä mieltä että just nyt ei kannata lähteä tulemaan, jos öljy ei auta niin mitään sen kummempaa ei oikeen ole tehtävissä. Pyörittelin siinä sitä pötsipistintä käsissäni ja mietin että ei hemmetti..... Sellanen 20cm pitkä piikki missä on jengat. Eli ensin se isketään siihen pulleimpaan kohtaan, josta voisin kuvitella että toi eläinkään ei kamalasti tykkää, ja sit pitäis vielä ikään kuin ruuvata se kiinni! Jumaliste, ihan ku ruuvaisit sellasen jättiläisruuvin lehmän kylkeen. Sit pitäis vaan nykästä ne kerrokset lävistäny piikki sieltä pois jolloin sen pötsin pitäis periaatteessa tyhjentyä ku ilmapallon. Näin siis teoriassa. Ei kuulosta siltä että se lehmä siinä kiltisti seisoo ja märehtii tän toimenpiteen aikana. Lisäks vaikka tässä on paljon tullu nähtyäkin niin se olis saattanu olla liikaa mullekin. Kiroilin sille eläinlääkärille puhelimessa että paan nää kaikki autoon ja ostan kultakaloja. Kun joku alkaa uida selkää, pudotan sen vessanpönttöön ja ostan kympillä uuden. Ongelma ratkaistu. Mulla siis ei kantti riittäny ja lehmä alko näyttää vähintäänkin siltä että joku vois kohta tehdä jotain ennenku silmät tippuu päästä. Soitin sitten meidän kylän parhaalle lehmäasiantuntijalle Penalle, joka tuli hätiin. Vaan todetakseen että ei tätä nyt vielä neulota, pannaan karsinaan ja annetaan mennä makuulleen. Joskus sekin laukasee jonkun ongelman. Karsinassa se Jasun olokin vähän näytti helpottavan ja pötsikään ei enää niin paljon pullottanut. Alkuillasta se yritti jo vähän syödäkin. Mut sitten puoli kymmenen maissa menin kattomaan sitä vaan todetakseni että se eläin on kyllä todella kipeä. Seisoo selkä köyryssä eikä paskaa näy missään. Keskiverto lehmä paskoo sellasen 20 litran saavin paskaa päivässä että sikäli neljä tuntia ilman sontaa on jo melko pitkä aika. Eikun soittoa päivystävälle, joka toki on menossa täysin eri suuntaan ja ilmoitti saapumisajaksi noin puolenyön. Jaahas. Lehmä sai sitten lisää kipulääkettä, tässä tilanteessa maksan poksahtaminenkin oli sille todennäköisesti kivuttomampi vaihtoehto. Muuta siinä ei sitten oikein keksitty enää anopin kanssa tehdä, sovittiin että hän menee navetalle lekurin kanssa koska tästä talostahan ei lähdetä yöllä mihinkään edelleenkään. Maksan muuten rahaa jos joku keksii laillisen keinon millä lapset saa nukkumaan omissa sängyissään heräämättä 12h yössä. Puoli yhden aikaan heräsin sitten anopin soittoon että lehmä oli korjaantunu ihestään ku Simosen Esan auto (paikallinen sananlasku). Eläinlääkärin tultua se kanttura oli järkyttyny niin paljon että oli ponkassu pystyyn ja samoin tein paskantanu kuution sellasta öljyn sekaista liisteriä, kattonu että mitä hemmettiä te nyt siinä tuijotatte ja menny syömään heinää. Mainittakoon että tää keikka kustansi sellasen pari sataa euroa. Pari päivää kuivalla heinällä ja nyt Jasu on taas ihan oma mulkero itsensä. Näin ne lehmät hoidetaan!


Toisissa uutisissa oon muuten päättänyt opetella ajamaan kourakuormaajatraktoria. Ihan vaan esimerkiksi semmosen keikan jälkeen tää tuli mieleen kun mätettiin sillä kouralla teurasjätettä (eli suolia, nahkoja, sorkkia, mahoja jne.) sellaseen isoon jyväsäkkiin Honkajokea varten. Arvaa kumpi piti pussin suuta auki ja kumpi sihtaili kouralla niitä tavaroita siihen säkkiin. #oho! #osuksesuhun?! Oksennus suussa kun lähin siitä juoksemaan kohti lantalaa niin törmäsin sitten suoraan samalla viikolla lopetetun Humelin jäykistyneeseen sorkkaan niin että ilmat lähti mukavasti pihalle. Sellanen klassikko Kodak-moment.

Näillä mennään!